Avainsanat

, , , ,

Pörssi takoo varsinkin ison meren takana ennätyksiä toisensa jälkeen ja arvostustasot P/E:llä mitaten ovat lähellä historiallisia huippuja. Suomenkielisessäkin mediassa ja somessa varoitellaan päivittäin ovella vaanivasta pörssiromahduksesta, pelkokertoimen alhaisuuskin tarkoittaa tällä kertaa kasvanutta romahdusriskiä. Toisaalta myös päinvastaista uutisointia jatkuvasta noususta on päivittäin ja sijoittajaluottamus on melko korkealla tasolla, joten pelottelu-uutiset eivät ole uponneet sijoittajien enemmistöön.

Tässä kirjoituksessa yritän osin tarkoitushakuisen optimistisesti osoittaa, ettei jenkkien S&P 500:n P/E itse asiassa ole erityisen korkealla, kun se suhteutetaan inflaatioon ja korkotasoon. Lisäksi yritän selvittää miten markkina on yleensä vastaavien tilanteiden jälkeen kehittynyt eli olisiko tulevalle vuodelle luvassa keskimääräistä parempaa vai heikompaa omaisuudenkasvua? (jäi odottamaan joulun jälkeiseen aikaan) Inflaatiokorjattua P/E:tä näkee mielestäni lasketun hämmästyttävän harvoin, jos koskaan? Shillerin P/E kyllä huomioi inflaation, mutta siinä lasketaan edellisten kymmenen vuoden keskituottoja, mikä tekee mittarista ehkä hieman jähmeän. Kommenteista tuli vielä tarkennus, että Shillerin P/E EI huomioi tämän päivän inflaatiota, vaan ainoastaan korjaa edellisten 10 vuoden tuotot tämän päivän hintoihin.

Koska minä+iPad+Open Office+Android+Wordpress on korkeamman asteen yhtälö, niin oikaisen nyt ensivaiheessa tulosten esittelyssä ja julkaisen hiomattoman blogauksen joulunkin painaessa päälle. Joulun jälkeen Microsoft päässee taas avukseni ja voin unohtaa tämän hipster-painajaisen.
Kaikki tiedot sain Multpl.com:ista 23.12.2016 ja kaikki koskevat S&P 500:sta ja korot USA:ta. Kultakin vuodelta otettu vain tammikuun alun luku, paitsi 2016 myös tuorein arvio, jonka päiväys 23.12. Seuraavaan kehitysversioon voisin ottaa kaikki kuukaudet mukaan.

Tunnusluvut ja laskelmat:

Shillerin P/E 27,94 (ollut muuten ”hälyttävän” korkealla jo vuosikymmeniä)

P/E 26,01 (eri lähteistä suurta vaihtelua, joskus alle 20, miksiköhän?)

Earnings 3,85% (eli P/E:n käänteisluku)
Inflaatio 1,64% Reaali-earnings 2,21% (1990-2016 keskiarvo 2,23%) eli ”reaali P/E”, 100/2,21 = 45,2.
1 vuoden korko 0,87% Earnings-1v korko 2,98% (1,61%)
10 vuoden korko 2,55% Earnings-10v 1,3% (0,04%)

Extrana earnings – 10% vero – inflaatio = 1,83% (1,76%). 10% vero hatusta heitetty arvio veron vaikutuksesta, kun huomioidaan, että veroa voi lykätä ja saada vähennyksiä siihen. Tällä laskutavalla siis, inhorealistisesti maksetaan veroa inflaatiosta, mikä osaltaan oikeuttaa alhaisen inflaation ajan arvostuskertoimia. Herää tässä kyllä kysymys joko laskelmieni oikeellisuudesta tai kurssinousun oikeutuksesta, jos alle 2%:n inflaatio- ja verokorjatut earningsit ovat olleet todellisuutta jo pitkään?

Kaikki laskemani luvut taisivat jäädä 1800-luvulta alkaneen datan keskiarvoista jälkeen, mutta kun rajataan tarkastelu välille 1990-2016, niin tämän hetken luvut ovat kahdella mittarilla keskiarvon tasolla ja kahdella mittarilla selvästi keskiarvon paremmalla puolella eli kurssien nousullekin olisi varaa. Vuoden 1990 jälkeenhän S&P 500 on inflaatiokorjattunakin kasvanut 3,5 – kertaiseksi, joten sillä radalla on hyvä jatkaa.
Koronnousu voisi nopeasti heikentää laskemiani tunnuslukuja, mutta keskimäärinhän pörssillä on mennyt nousevien korkojen aikaan hyvin.

Näissä tunnelmissa on hyvä rauhoittua kinkunpaistopuuhiin, hyvää joulua lukijoille!

– J

Mainokset